SOSIAALINEN PÄÄOMA TUOTTAA MENESTYSTÄ

Kuva: Freepik

Vietämme keskimäärin kolmasosan päivästä työpaikalla, puolet hereillä olo ajasta. Harvoin voimme kuitenkaan valita, kenen kanssa aikaamme siellä vietämme. Työkaverit ovat valikoituneet meille pääsääntöisesti osaamisensa ja kokemuksensa perusteella.  Ei sen perusteella kenen kanssa haluaisimme päivämme viettää, vaan kuinka osaamisemme täydentävät tosiaan.

Uusia työntekijöitä joukkoomme palkkaava koettaa valita myös tiimiin ja työyhteisöön sopivimman henkilön. Valintaperusteen keskiössä on pikemmin kyky selviytyä työtehtävistä kuin kyky selviytyä työkavereista. Työntekijöiltä kyllä edellytetään yhteistyötaitoja, mutta ne ovat vähemmän arvostettuja työtehtävien rinnalla saatikka, että ne nähtäisiin keskeisenä osana asiantuntijatyötä. (Roos, 2015)

Työssä menestymiseen tarvitsemme toistemme asiantuntijuutta

Työmme on yhä enemmän asiantuntija työtä ja on enää harvoja töitä joita voi tehdä yksin. Työt ovat sirpaloituneet ja muodostuvat useista eri osista tai kokonaisuuksista, joita kukin asiantuntija hoitaa omalla erityisosaamisellaan.

Työstä on tullut yhteistä työtä. Yrityksen menestymisen kannalta on merkityksellistä, kuinka hyvin se pystyy hyödyntämään osaamisen ja asiantuntijuuden yhdistämisen mahdollisuuksia. Kunkin asiantuntijan on puolestaan osattava tuoda osaamisensa muiden käyttöön. On enää harvoja tehtäviä, joissa vain oma asiantuntijuus riittää työssä onnistumiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.

Yhteinen työ edellyttää myös yhteisen tavan löytymistä, mikä tulevaisuuden työssä on yhä enemmän rajapintojen ylittämistä eri toimijoiden ja verkostojen välillä. Onnistuakseen tämä vaatii otolliset olosuhteet toimia ja kykyä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Mitä otollisemmat olosuhteet sen paremmin voimme ja teemme työtämme

Kuva: Freepik

Olosuhteet ja ympäristö vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin ja kehittymiseen, ihan siinä missä kasvien ja eläinten kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat kasvuympäristö. Samoin työpaikalla, mitä otollisemmat olosuhteet ja ympäristö ovat, sitä paremmin voimme, teemme työmme ja kykenemme toimimaan yhteistyössä toisten kanssa tavoitteidemme hyväksi.

Organisaation menestymisen kannalta on merkityksellistä kuinka otolliset ja kehittymisen mahdollistavat olosuhteet se pystyy luomaan eli kuinka saamme ihmiset luovuttamaan ja käyttämään täysivaltaisesti kykyjään organisaation eduksi (Mayo, 2001).

Ihminen innostuu ja oppii omasta tahdostaan

Organisaatiossa ei riitä, että onnistuu rekrytoimaan ja saamaan kyvykkäitä, innostuneita ja lahjakkaita asiantuntijoita työskentelemään organisaation päämäärien hyväksi. Organisaation ilmapiiri ja ympäristö vaikuttavat voimakkaasti heidän toimintaansa, motivaatioonsa, sitoutumiseensa ja lojaalisuuteen sekä samalla joko rohkaisee tai ehkäisee heidän kykyjensä täysivaltaisen käytön. (Mayo, 2001)

”ihminen oppii ja käyttää osaamistaan, jos hän kykenee, tahtoo ja jaksaa.” (Viitala, 2006)

Ihmisten kykyjen täysivaltainen luovuttaminen, innovatiivisuus ja tiedon luominen ja jakaminen eivät onnistu pakottamalla tai sääntöjä luomalla. Sen sijaan tarvitaan salliva, myönteinen ilmapiiri, mikä edistää tiedon luomista ja jakamista vuorovaikutuksessa.

Yhteistyöhön ja hyvään vuorovaikutukseen ei voi pakottaa

Myönteinen ilmapiiri korostuu erityisesti asiantuntijatyössä, missä työntekijää ei voida ”käskyttää” olemaan innovatiivinen ja luova tai käyttämään tehokkaasti aivojaan kuten voimme helpommin ”pakottaa” mekaanista työtä tekevää.

Hyvään yhteistyöhän ja vuorovaikutukseen ei voi pakottaa ketään, mutta voimme opetella, harjoitella, oppia ja opettaa toimimaan rakentavasti yhteistyössä. Parhaimmillaan tämä on win-win- tilanne. Se, mikä tukee organisaation päämääriä ja etuja, tukee myös yksilön omia etuja menestyä ja voida hyvin työssään.

Yhteisvaikuttaminen tarkoittaa enemmän kuin yhteistyötä tai yhdessä työskentelyä

Tulevaisuuden työssä korostuu se, kuinka hyvin pystymme yhdessä tuottamaan asioita ja saamme siten enemmän vaikutusta ja tulosta aikaan. Parhaiten tulevaisuuden työssä tulevat menestymään ne organisaatiot, jotka pystyvät saamaan aikaan yhteisvaikuttamista.

”Uuden työn näkökulmasta yhteisvaikuttavuus kuvaa niitä valmiuksia ja mahdollisuuksia, joita saadaan osaamista ja asiantuntijuutta yhdistämällä.” (Roos, Mönkkönen, 2015). Yhteisvaikuttaminen ja sen syntymistä tukevat työyhteisötaidot ovat yrityksen aineetonta, sosiaalista pääomaa, jonka katsotaan olevan merkittävä tulevaisuuden organisaation menestystä määrittävä tekijä.

Sosiaalinen pääoma luo maaperää uudistumiselle ja innovaatioille

Sosiaalinen pääoma kuvaa ihmisten tai ryhmien välisiä sosiaalisia suhteita eli sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta. Sosiaalinen pääoma syntyy hyvistä keskinäisistä suhteista, yhdessä tekemisestä ja jaetuista kokemuksista. Sen kehittyminen edellyttää aktiivista toimintaa ja vastavuoroisuutta.

Hyvä johtaminen ja selkeät pelisäännöt edistävät sosiaalista pääomaa. Sen vaaliminen kannattaa, sillä se on itseään ruokkiva systeemi. Sosiaalisen pääoman rinnalla on myös kunkin työntekijän oma psykologinen pääoma, joka koostuu omista asenteista ja henkisestä kunnosta. Oma psykologinen pääoma luo perustan vastavuoroisuudelle ja yhteisöllisyydelle, kyvyn toimia rakentavasti työyhteisössä ja kasvattaa sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääoma on osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Kuva: Freepik

Sosiaalinen pääoma on myös osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyys syntyy toimivasta ja hyvästä työyhteisöstä, joka synnyttää turvallisuuden ja luottamuksen tunteita. Luottamus kasvattaa ja on osa työyhteisön sosiaalista pääomaa.

Vahva sisäinen luottamus puolestaan mahdollistaa luovan ja aktiivisesti kehittyvän työorganisaation.

Luottamusta työyhteisössä edistävät oikeudenmukainen johtaminen, sovittujen toimintatapojen noudattaminen, toisia arvostava vuorovaikutus, vastuullisuus, rehellisyys ja avoin tiedonvälitys.

Sosiaalinen pääoma mahdollistaa uudistumisen

Yhteisöllisyys saattaa myös erilaisia asiantuntijoita yhteen. ”Innovaatioiden syntyä edistää, kun meidän täytyy kohdata ihmisiä oman asiantuntijuuteemme reuna-alueilla”. Asiantuntijoiden kohtaamiset luovat edellytykset uusille näkökulmille ja vaihtoehtoisille tavoille ratkoa ongelmia. Jotka puolestaan mahdollistavat kehittämisen ja uudistumisen. Uudistumiskykyä pidetään taas organisaation kilpailukyvyn kannalta merkityksellisimpänä tekijänä. (Sydänmaanlakka, 2009)

Yhteisöllisyys ei synny pelkästään yhdessä olosta

Työyhteisö koostuu yksilöistä, joita yhdistää tehtävät tai organisaation tavoitteet. Yhteisöllisyys ei synny pelkästään yhdessä olosta vaan siihen tarvitaan jäsenten keskinäistä luottamusta, avointa kommunikaatiota, vuorovaikutusta ja osallistumista.

Osallistumista ja osallisuutta, tunnetta ja kokemusta siitä, että on osa isompaa kokonaisuutta, jossa voi osallistua yhteiseen keskusteluun, tuntea itsensä tarpeelliseksi, hyväksytyksi ja arvokkaaksi. Osallisuuden kokemus lisää niin työn tuottavuutta kuin oman työn merkityksellisyyttä ja siten myös hyvinvointia. Tunne osallisuudesta on yksilöllinen ja sen kokeminen on merkityksellinen yhteisöllisyyden syntymiselle.

Sosiaalinen pääoma ei ole riskitöntä pääomaa

Yhteisöllisyys auttaa saavuttamaan tavoitteita, tuo hyvinvointia ja menestystä uusina innovaatioina ja parempana kilpailukykynä. Siitä hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajat. Se on myös pääoma joka kasvaa, kun sitä käytetään. Sillä on kuitenkin myös riskinsä.

Liian vahvassa yhteisöllisyydessä on riskinä, että se voi viedä päähuomion työstä itsestään. Tällöin keskinäinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet nousevat tärkeämmäksi kuin työn tekeminen ja tavoitteiden saavuttaminen.

Lisäksi liian tiivis yhteisöllisyys voi muodostua poissulkevaksi uusille tai ulkopuolisille jäsenille tai erilaisuudelle. Tiiviit sosiaaliset suhteet voivat saada aikaan muitakin ei-toivottuja ilmiöitä, kuten kiusaamista, kateutta ja kuppikuntaisuutta. (Manka, 2013).

Sosiaalisen pääoman puute puolestaan estää tiedonkulkua, osaamisen jakamista, kaventaa luovuutta, synnyttää epäluottamusta ja vähentää työhyvinvointia ja lisää sairastumisen riskiä.

Jokainen vastaa omalta osaltaan sosiaalisen pääoman kasvusta

Liika sosiaalinen pääoma on riski ja puutteellakin on haittansa, joten tässäkin kuten monessa muussakin asiassa riittää kohtuus. Sosiaalinen pääoma on monen aineettoman tekijän summa.  Se syntyy monista pienistä puroista ajan saatossa yhdessä työtä tekemällä – jos on syntyäkseen. Keskeistä sosiaalisen pääoman kasvulle on avoimuus, keskinäinen luottamus ja vastavuoroisuus. Niiden syntymiseen ja kasvattamiseen ei tarvita juurikaan muuta kuin tahtoa ja asian merkityksellisyyden ymmärtämistä.

Sosiaalisen pääoman kasvattamien ei vaadi taloudellista pääomaa, mutta sen kasvu tuottaa taloudellista hyötyä. Se tuottaa hyvinvointia työyhteisöön ja hyvinvoiva työyhteisö on terveempi ja tehokkaampi. Työpaikan yhteisöllisyys tukee uudistumiskykyä ja kykyä sietää muutospaineita. Se on työpaikan yhteistä halua päästä maaliin ja menestyä. On vaan tunnistettava tekijät jotka rakentavat yhteisöllisyyttä ja tuettava niitä. Jokainen työyhteisön jäsen on myös omalta osaltaan vastuussa pääoman kasvusta tai sen puutteesta. Se on joukkuelaji, jossa koko yritys henkilöstöineen voittaa tai häviää.

Lähteet:

Manka, M., Larjovuori, R. (2013): Yhteisöllisyydellä menestykseen (pdf). http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteisöllisyydellä_netti_sivutettu.pdf

Mayo, A.(2001): The Human value of the enterprise

Roos, S., Mönkkönen, K. (2015): Ihmisiksi työssä – Työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta, UNIpress

Sydänmaanlakka, P. (2009): Jatkuva uudistuminen– Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Kariston Kirjapaino Oy. Hämeenlinna

Viitala R. (2006): Johda osaamista!, Inforviestintä