Työyhteisötaidot ovat päivän sana

Kuva: Freepik

Sillä miten hyvin viihdymme ja tunnemme kuuluvamme työyhteisöömme, on iso merkitys työhyvinvoinnillemme. Sosiaalinen vuorovaikutus ja hyvät ihmissuhteet ovat merkityksellisiä suurimmalle osalle työpaikan henkilöstöä. Tutkimusten mukaan työssään viihtyvät tekevät pitempiä työuria, ovat vähemmän sairaana, tekevät laadukkaampaa työtä ja sitoutuvat työhönsä. Työyhteisöongelmat puolestaan lisäävät työterveyskustannuksia, heikentävät tuottavuutta ja lisäävät henkilöstövaihtuvuutta.

Työhyvinvointi syntyy arjessa työtä tekemällä

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ”Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.”

Työhyvinvointi syntyy arjessa yhdessä työtä tekemällä. Se ei synny vain tietyistä asioista tai tiettyjä asioita korjaamalla vaan kaikki vaikuttavat yhdessä siihen, kuinka hyvin voimme työpaikalla. Sitä ei myöskään voi kehittää vain yksilön terveyttä tai asioita edistämällä, vaan se on ymmärrettävä koko työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi. Samalla kun kehitetään toimivuutta, kehitetään myös organisaation kykyä menestyä. (Manka, 2013)

Työyhteisötaidot ovat kykyä tehdä työtä yhdessä

Työhyvinvointiin vaikuttaa työyhteisön toimivuus. Toimivuus syntyy kyvystä tehdä työtä yhdessä, mikä synnyttää hyvän työilmapiirin, luottamuksen ja motivaation tehdä töitä yhteisten tavoitteiden hyväksi. Työyhteisön toimivuus ei ole itsestään selvyys, vaan siihen tarvitaan kultakin yhteisön jäseneltä hyviä työyhteisötaitoja.

Työyhteisötaidot ovat kykyä tehdä työtä yhdessä. Ne ovat niitä taitoja, joilla toimitaan työyhteisössä rakentavasti, toista kunnioittaen ja arvostaen yhteistyössä toisten asiantuntijoiden kanssa.

Alaistaidoista työyhteisötaitoihin

Työn luonteen muuttuessa työyhteisötaidot ovat nousseet alaistaitojen sijalle kuvaamaan paremmin nykypäivän työyhteisön toiminnan kokonaisuutta. Aiemmin puhuttiin alais- ja esimiestaidoista erikseen, mutta sana ”alainen” ei oikein kuvaa enää tämän päivän työelämää.

Työyhteisö on kokonaisuus, jossa toiminnot ja toimijat ovat kytköksissä toisiinsa, joten myös jokaisen toiminnalla on merkitystä.

Työyhteisötaidot sisältävät yhdessä esimieheen, työntekijään ja koko työyhteisöön liittyviä yhteistyötaitoja ja toimintatapoja jotka kasvattavat yhteistä sosiaalista pääomaa. ”Yksin saadaan paljon aikaan, mutta uutta luodaan yhdessä.” (Aalto-Setälä, Saarinen, 2014)

Et voi olla hyvä joukkuepelaaja ilman joukkuetta

Kuva: Freepik

Työyhteisötaidot liittyvät yleisiin, työtehtävästä ja asemasta riippumattomiin taitoihin ja kykyihin. Ne ovat yksilön taitoja, mutta ne mitataan yhteistyössä toisten kanssa eikä niitä voida arvioida ilman työyhteisöä. Et voi olla hyvä joukkuepelaaja ilman joukkuetta. (Roos, Mönkkönen, 2015)

Hyväksi joukkuepelaajaksi ei voi tulla yksin, vaan taitoja täytyy harjoitella yhdessä. Oli hämmästys todeta, miksi se nähdään vielä vieraana työelämässä, kun se on ollut itsestään selvää mm. urheilussa.

Käymme jatkuvasti monissa eri substanssiin liittyvissä koulutuksissa ja kehitämme ammattiin liittyvää osaamista. Miksemme siis harjoittelisi myös yhdessä toimimista, tunnistamaan erilaisuutta ja toistemme vahvuuksia? Nämä ovat keskeisiä tekijöitä osaamisten yhdistämisessä ja yhteistyön onnistumisessa.

Yhteistyö ei synny pelkästään olemalla yhdessä

Toimimme työpaikalla mitä erilaisin taustoin, meillä on erilaisia koulutuksia, osaamisia, olemme eri ympäristöissä ja kulttuureissa kasvaneita ja niistä yhteen koottu tai saatettu joukko vieraita ihmisiä. Miten voidaan olettaa, että yhteistyö sujuu ilman muuta ongelmitta?

Yhteistyö ei synny pelkästään yhdessä olemalla. Jotta olisimme työpaikalla enemmän kuin osiemme summa, on saumakohtia hiottava ja yhteistyötä harjoiteltava. (Roos, Mönkkönen, 2015)

Eri tehtävät vaativat erilaista yhteistyötä

Turhaa kitkaa ja väärinymmärryksiä syntyy helposti, kun eri asiantuntijat kohtaavat emmekä tunne toistemme toimintatapoja riittävästi tai ymmärrämme toisemme väärin. Yhdessä tekemistä ja osaamisten yhdistämistä on harjoiteltava. On muistettava, että eri tehtävät vaativat erilaisia tapoja jakaa ja yhdistää työtehtäviä.

Työn yhdistämisessä on haasteensa, kun eri asiantuntijatkin ovat orientoituneet omaan työhönsä eri tavoin. Heidän taustoistaan riippuen voi heillä olla myös hyvinkin erilaisia toimintatapoja riippuen siitä, missä ovat aiemmin työskennelleet. Haasteena onkin löytää yhteinen tapa ja hyväksyä ettei voi pitäytyvät liiaksi omissa totutuissa tavoissa vaan jokaisen on kyettävä joustamaan tehtävien ja tilanteiden vaatimusten mukaan. (Roos, Mönkkönen, 2015)

Työyhteisötaidot ovat oppivan organisaation perusarvoja

Kuva: Freepik

Tarvitsemme toisiamme työpaikalla, halusimme tai emme. Työyhteisötaidot ovat taitoja, joiden avulla yhdistämme osaamisiamme ja teemme rakentavaa yhteistyötä. Ne eivät ole uusi tapa johtaa tai kontrolloida työntekijöitä ja heidän käyttäytymistään vaan työntekijän taitoja toimia vuorovaikutuksessa yhdessä muiden kanssa.

”Tuloksekkaan työyhteisön perusta on hyvä ja reilu vuorovaikutus, jossa kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana vastaamassa yhteisitä tehtävistä ja innostavat toisiaan aina parempiin suorituksiin.” (Roos, Mönkkönen,2015)

Oppivan organisaation perusarvoja ovat yksilön kunnioittaminen ja jokaisen osaamisen hyödyntäminen. (Otala, 2000). Henkilöstö joka kokee tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti, on valmis panostamaan ja sitoutumaan työhönsä, mikä puolestaan johtaa parempiin tuloksiin ja kilpailukykyyn

Sydänmaanlakka (2000) painottaa kunnioittamisen lisäksi yksilön arvostusta sekä kykyä nähdä ihminen kokonaisuutena kaikissa häntä koskevissa suunnittelu ja kehityskeskusteluissa, jonka työsuoritukseen, sitoutumiseen ja innovatiivisuuteen vaikuttavat monet tekijät.

Työntekijän näkeminen kokonaisuutena ja siihen kuuluva yksilön arvostus ja kunnioitus liittyvät voimakkaasti humanistisiin arvoihin. Huippusuoritukset vaativat vahvaa osaamista ja sitoutumista sekä asioiden syvällistä ja laaja-alaista käsitteellistä hahmottamista ja ymmärtämistä ja ainoastaan yksilö, joka tuntee itseään arvostettavan, pystyy tuottamaan tarvittavan energian. Sen takia inhimillinen tekijä on tulevaisuuden menestystekijä huippuorganisaatiossa. (Sydänmaanlakka, 2000)

Arvostuksen tavoitteleminen on eri asia kuin sen kokeminen

Kuva: Freepik

Arvostuksen kokeminen sekä toisten mielipiteiden ja näkemyksien kuunteleminen ovat tekijöitä, jotka synnyttävät hyvää työilmapiiriä. Ne ovat myös innostavan työyhteisön perusta kuten avoimuus, rohkeus, tasa-arvoisuus ja luottamus. (Aalto-Setälä, Saarinen, 2014)

Innostavan ja hyvän työyhteisön perustat ovat niitä tärkeitä saumakohtia, joita on arjessa hiottava. Hiomista on tehtävä ja opeteltava niin, ettei hyvää ilmapiiriä vain tavoitella vaan, että ihmiset myös aidosti kokevat niiden toteutuvan.

Luottamus luo perustan toimiville vuorovaikutussuhteille

Luottamus on toimivan työyhteisön peruspilari. Sitä pidetään yhtä tärkeänä niin työpaikalla kuin työpaikan ulkopuolella.

Luottamuksellinen ilmapiiri syntyy ennakoitavuudesta siten, että työpaikalla tehtyihin päätöksiin ja sopimuksiin voidaan luottaa. Jos jotakin sovitaan, niin sovitusta pidetään puolin ja toisin kiinni, eivätkä toimintatavat muutu ja vaihtele tilanteiden tai henkilöiden mukaan.

Vuorovaikutuksessa tapahtuva yhteistyö, johon kuuluu keskeisesti tiedon jakaminen ja yhdessä sen jalostaminen onnistuu vain luottamuksellisessa ilmapiirissä. Vuorovaikutuksen onnistumista tukee turvallinen ilmapiiri, jossa on selkeät toiminnan tavoitteet sekä asioiden kyseenalaistaminen ja parantaminen mahdollista. ”Luottamus edellyttää aitoa dialogia, mikä on vuoropuhelua ja kykyä ajatella yhdessä.” (Sydänmaanlakka, 2015)

Olennaista työyhteisötaidoissa on se, että meistä jokainen työyhteisön jäsen on omalta osaltaan vastuussa niiden oppimisesta ja käyttämisestä. Toisaalta meidän on huolehdittava omasta tehokkuudestamme, uudistumishalustamme ja hyvinvoinnistamme. (Sydänmaanlakka, 2015)

Asiat eivät töissä mene aina kuin ”Strömsössä”

Tuloksekkaan työyhteisön perusta on hyvä ja reilu vuorovaikutus, jossa kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana vastaamassa yhteisestä tehtävästä ja innostavat toisiaan aina parempiin suorituksiin.” (Roos, Mönkkönen, 2015). Tämä on hyvä lähtökohta, jota on hyvä tavoitella. Ihanteellisessa maailmassa näin varmaan tapahtuu. Inhimillisellä ihmisellä eivät asiat aina tapaa mennä kuin ”Strömsössä”. Meillä pitää olla lupa erehtyä, tehdä virheitä, ymmärtää väärin ja tulla väärinymmärretyksi.

Työyhteisötaitojen perusta onkin yleisen elämän perustaidot, ei mitään sen kummempaa mitä emme jo tietäisi tai osaisi. Ne on vain soviteltava olemassa olevaan työyhteisöön. Kyky ottaa vastuu omista sanoista ja teoista.

Jos en ymmärrä, kysyn enkä epäile toisen tarkoitusperiä.
Jos ärsyynnyn ja loukkaan, pyydän anteeksi ja voin olettaa, että myös minulta pyydetään anteeksi.
Sanon huomenta, päivää, kiitos ja ole hyvä jne.

Yksin ei voi opetella yhteistyötaitoja

Elämässä ja työelämässäkin sattuu ja tapahtuu, eikä voida olettaa, että kun osaamme työmme, osaamme myös toimia yhdessä. Yhteistä ajattelua ja yhteispeliä pitää yhdessä harjoitella. Harjoitella kuinka otetaan esille ja ratkotaan rakentavasti ongelmatilanteet ja kipeät haasteet, mistä ja miten haluamme palautetta, kuinka virheitä käsitellään syyllistämättä, opetella hyväksymään ja hyödyntämään erilaisuuttamme, ymmärtämään toisiamme ja tekemään työtä yhdessä, yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yksin harjoittelemalla ei voi tulla hyväksi jalkapalloilijaksi vaan siihen tarvitaan joukkue. Vaikka kukin työntekijä itsessään tietää kuinka työpaikalla tulisi toimia ja käyttäytyä, se ei useinkaan riitä. Löytääksemme kunkin joukkueelle sopivimman tavan toimia yhdessä, on työyhteisötaitoja kehitettävä ja hiottava myös yhdessä.

Lähteet:

Aalto-Setälä, P., Saarinen, M. (2014): Innostus- Myötämanipuloinnin aakkoset. Alma Talent

Manka, M., Larjovuori, R. (2013): Yhteisöllisyydellä menestykseen (pdf). http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/Yhteisöllisyydellä_netti_sivutettu.pdf

Otala, L. (2000): Hyvä ja tasa-arvoinen työyhteisö. Hyvän ja tasa-arvoisen työpaikan kriteeristö. Helsinki

Roos, S., Mönkkönen, K. (2015): Ihmisiksi työssä – Työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta, UNIpress

Sydänmaanlakka, P. (2000): Älykäs organisaatio. Helsinki

Sydänmaanlakka, P. (2009): Jatkuva uudistuminen– Luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. Karsiston Kirjapaino Oy. Hämeenlinna

Muuta: http://stm.fi/tyohyvinvointi